Muuttohaikeutta

Oma koti kullan kallis?

Niin siinä sitten kävi, että yllättävästi kiinnyinkin opiskelijaboksiini, jota alun alkujaan vihasin. Nyt sen vasta hoksaa kun muuttohommat alkaa olla puoliksi tehty. Syksyllä sitten pitää ettiä uutta asuntoa, josta rakentaa oma paikka. Ihan pian/ parin päivän sisään olisi tarkotus hakea loput tavarat pois. Haikea tunnelma...

Rannekoruja

Äitienpäivän häämöttäessä jo ovella, tuli semmoinen karmaiseva tunne, että mitäs sitä omalle äitikullalle tekisi tai ostaisi. 

Opiskelijana sekä huonona rahankäyttäjänä kun  rahavirtaa tai säästöjä (mitä ne on) ei tässä vaiheessa kevättä ole ollenkaan. Päätin siis tehdä itse käsin, 

 A) koska se nyt vaan on mukavaa ajanvietettä

B) tiedän että äiti arvostaisi suuresti 

C)minulla EI ole rahaa..

Lista voisi jatkua pitempäänkin..

Mikään ylläolevista ei kuitenkaan ole äidilleni tekemä koru, vaan hänelle tekemäni korun jälkeen innostuin tekemään lissää! :DD

Leevi-nalle ja Mauri-koira

NALLEKARHU NIMELTÄ LEEVI

Halusin tehdä jonkin minua väreiltään miellyttävän pienen olion. Limenvihreä on minulle yksi kiehtovimmista väreistä tällä hetkellä.

Tällä nallella on valitettavasti hieman heikot jalat, eikä se siis oikein meinaa pysyä pystyssä. Yritin kuitenkin lisätä painoa ja joustavuutta jalkoihin rautalangan avulla, mutta ilmeisesti se ei ollut tarpeeksi... Seuraavalla kerralla en pihistele painon kanssa.










 MAURIKOIRA


Mauri on yksi opiskeluihin liittyvistä töistä. Tässä kurssissa tarvoitteena oli tehdä työ, jossa hyödynnettiin teknistä työtä, sekä käsitöitä. Lelun oli määrä myös liikkua jollain tapaa, mikä tässä onnistuu pään sekä pyörien liikkeen kautta.

Koiran pään olen kokonaan neulahuovuttanut, mutta olen käyttänyt  muodon että täyteliäisyyden saavuttamiseksi apuna vaahtomuovia.

Myös vartalon neulahuovutin kokonaan. Lopuksi liimasin osat paikoilleen kuumaliimalla. 


                                                                     

Alin kuva on melkein valmis, mutta siinä en ollut vielä kokonaan liimannut/täyttänyt huopamateriaalia.

Joitain pieniä viimeistelyjä en myöskään ehtinyt tehdä kuvaan. ( työ täytyi olla arvosteltavana tiettyyn päivämäärään mennessä)

Halusin jättää myös alkuperäistä puuta näkyviin, mikä tässä siis näkyy kaulan ja renkaiden kohdalla.

Neulahuovutus, sorminuket

Jokaisen sorminuken tekemiseen meni varmasti tunteja aikaa, mutta oli se sen arvoista! Vielä ei ole niitä pääsyt käytännössä kokeilemaan, mutta varmasti joskus;> Nämä kahdeksan nallukkaa tein viikon, ehkä kahden sisään ja muistaakseni en halunnut tuon urakan jälkeen nähdä huovutusneulaa lähellänikään!

En kyllä suosittele kellekkään tunteja jatkuvaa neulalla tökkimistä, ellei omaa itsetuhoista luonnetta. Itselleni ainakin sattuu jatkuvasti huteja, jolloin neula osuu huovan sijasta käteen. SATTUU! Siihenki kyllä tottuupi/ varmasti kehittyy tarkemmaksi, jolloin osuu itse kohteeseen. Niskaakin saattaa rasittaa jatkuva toisella kädellä työskentely, mutta tämähän on vain hyvä (teko)syy pyytää kaverilta hierontaa raskaan urakan jälkeen!

Lupasin kyllä itselleni, etten enää vähään aikaan tee sorminukkeja, ellei joku pyydä niitä. Sitä alkaa aikuinen (lapseton) nainen tuntemaan itsensä vähän hupsuksi, jos hyllyt valtaa kokonainen leluarmeija. Mutta työssähän nuilla voi ilahduttaa lasten päivää :)) 

Nyt on kahdeksan sorminukkea tehty, joten kaksi on vielä
tekemättä, jos joka sormelle haluaisin lämmittimen :D

Huovutetaan!

Elikkäs huovuttaminen, jihuu! Innostuin huovutuksesta oikiastaan opiskelun myötä. Siellä kun täytyi aika lailla jokaisella käsityön kurssilla huovuttaa jotain. Muiden kurssikavereiden totaalisen kyllästyttyä huovutukseen, oma halu tehdä sillä tavoin kaikenlaista kivaa kasvoi. Tietty on eri asia tehä omalla ajalla jotain itselle mieluisia juttuja, kuin kokonaan tai osittain opettajan määräämiä juttuja.

Tähän asti on tullut tehtyä mm. pullopiiloja, leluja, rannekoruja ja pieniä tauluja huovutuksen keinoin. Pienemmät työt olen neulahuovuttanut, isommat olen tehnyt märkähuovutuksella, tai molempia tapoja hyödyntäen.

Tässä vieressä ihan ensimmäinen omalla ajalla tehty työ, minkä tein poikakaverille syntymäpäivälahjaksi! (pullopiilo) Pistän myöhemmin myös muista töistä kuvia.

Minäkin tahon oman blogin!

Kiireen ja ikuisen stressin hoitoon on olemassa monia keinoja. Näistä yhden, käsitöiden ja taiteen olen alkanut vasta viimeisinä vuosina päästää elämääni. Värien, muotojen ja itse tekemisen/kokemisen avulla sitä vain huomaa voimistuvansa! Toinen suuri askel minulle on myös tämän blogin kirjoittaminen. Katsotaas alkaakos asiat tästä suttaantua! ;>

Blogiin innostuin siskoni ideasta, joka itse vasta perusti sisustukseen liittyvän sivuston. Tarkoituksena on koota itselle päiväkirjamaista "muistoa" siitä, mitäs kaikkea sitä on saanut aikaan. Toisinaan kun ihmispolo aina ajattelee olevansa täysin turta ja aikaansaamaton. Omia mietteitä ja tekeleitä on kuitenkin vain viisasta purkaa ja pistää muistiin! Jännää!